Kotikaupunkipolku 3: Lintuteillä ja Tapaninvainion huipulla

Tapaninvainion kotikaupunkipolut

Tapaninvainion hissaryhmä on valmistellut neljä kävelyreittiä – virtuaalista tai todellista – ja koonnut joitakin tietoja reittien varrelle sattuvista kohteista.

Tässä artikkelissa julkaistu kolmas reitti kulkee Kirkonkyläntien itäpuolella.

Aiemmin julkaistuista kotikaupunkipoluista ensimmäinen reitti alkaa Uimarannantien ja Jokitien risteyksen vaiheilta ja suuntautuu Kirkonkyläntien ja Vantaanjoen väliselle alueelle. Toinen reitti suuntautuu pohjoiseen ja kattaa Tapaninvainion rantapuiston ja Uimarannantien pohjoispuolella olevan alueen. Myös Kapteenskanmäki saa oman pienen kävelykierroksensa.

Hissaryhmä toivoo lisätietoja, kommentteja ja korjauksia. Muutamissa kohdissa on kysymysmerkkejä, kun emme ole olleet varmoja esimerkiksi vuosiluvuista.

Monikin lukija saattaa lukiessaan tai kulkiessaan ajatella, että ’siinä lähellähän olisi myös …’ Mielellään niistä ajatuksista kuulisimme ja täydentäisimme kuvaa kaupunginosastamme. Ja kaikki tiedämme, että tarinat ja kuvat lisäävät juttujen kiinnostavuutta. Mielellään kommentoikaa ja ottakaa yhteyttä joko blogitekstin lopussa olevan kommenttilaatikon kautta tai suoraan kaupunginosayhdistyksen sivuille.

Hissaryhmä


III Kävelyreitti: Lintuteillä ja Tapaninvainion huipulla

1 Lähtö  – Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteys

Aloitetaan siis vanhalta maamerkiltä, entisen Tapaninkylän Elannon nurkalta.  Tätä paikkaa on käsitelty myös ensimmäisen kävelykierroksen kohdassa 25.  Tämä seuraava on lainattu sieltä pienin täydennyksin:

Tapaninkylän Elanto oli aikanaan tunnettu maamerkki, ja sellaisena rakennus on yhä. Oheinen kuva on 1930-luvulta. Vasemmalla siis Tapaninkylän Elanto, joka on rakennettu vuonna 1920. Nykyinen osoite on Kirkonkyläntie 65.

Tekijä: Tuntematon, Ajankohta: 1930 -luku, tunniste N190213

Elannon takana näkyy Puhakan puusepänverstas.  Nyt sillä kohtaa on Nesteen kylmäasema. Tien toisella puolella Elantoa vastapäätä puolestaan näkyy kuvassa Virtasen ns. mutterikioski.

Tarkkaan katsoen Elannon tällä puolen tien varressa on tumma korkea torni. Se on bensapumppu. Tapaninkylän Elanto sai lehtitiedon (HS 17.7.1926) mukaan luvan myydä bensiiniä vähittäin. Hissaryhmässä meitä kiinnosti, minkä yhtiön bensaa Elanto mahtoi myydä, emmekä suurennoksestakaan saaneet selvää. Niinpä Mats kysyi autoalan erikoismuseosta Mobiliasta, josta Mikko Pentti ystävällisesti vastasi:  

’Kyseessä on Shell-yhtiön pumppu. Lasikuvussa näkyy simpukan kuva ja teksti ”Shell”. Vielä 1928 Shell oli Suomessa vain tuotemerkki, jota käytti Suomalainen Petrolituonti oy Masut -yhtiö, joka 1929 muutti nimensä virallisesti Suomalainen Shell Oy:ksi. Vanhassa 20-luvun loppupuolen mainoksessa (värillinen, ohessa) taitaa olla täsmälleen samanlainen pumppu. Malli on ruotsalainen Mack 374. Siinä on kaapin sisällä yksi viiden litran säiliö, joka männällä pumpataan täyteen ja siitä bensiini valutetaan letkua pitkin auton tankkiin.’

Tämänkin Elannon rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka suunnitteli mm. Elannon punatiilisen pääkonttorin. Tapaninkylän Elannon rakennuksen urakoi muurari Otto Kovanen Malmilta (Elanto-lehti 5/1920, s. 36).

Monet muistavat saman rakennuksen Onnin Auton toimipisteenä, sillä raskaan kaluston erikoisliike Onnin Auto toimi tässä 1980-luvulla (nyt Malmin kauppatiellä). Onnin autosta on kerrottu enemmän linkissä https://koneporssi.com/autot/onnin-auto-40-vuotta/

Sittemmin rakennus on muutettu kokonaan asuinkäyttöön, ja kiinteistöön kuuluu myös Vanhan Tapanilantien varrella oleva, samaan tyyliin rakennettu 1980-luvun lopulla valmistunut lisärakennus.

Marjatta Tommila kertoo: ’Äitini Hanna Sipinen (s. 1925) oli Tapaninkylän Elannon sekatavara- ja elintarvikeosaston myymälänhoitajana 1960- ja 1970-luvuilla. Kaupan lihaosasto oli pohjoispäässä ja muu elintarvike- ja sekatavarapuoli oli Malmin puoleisessa päässä. Viime vuosinaan Tapaninkylän Elanto oli ns. Pika-Elanto.

Asuimme rakennuksen yläkerrassa, jossa oli kolme asuntoa myymälän työntekijöille. Isäni toimi talonmiehenä. Yhteinen saunarakennus oli Vanhan Tapanilantien puolella, ja pihan perällä oli ulkokäymälä. Sisävessat tulivat myöhemmin 60-luvun lopulla.

MTV:n suositussa Naapurilähiö-sarjassa vuosina 1969-1976 Tapaninkylän Elanto esiintyi lähikauppana. Myyjillä oli silloinkin vielä säntillinen valkoinen työvaatetus, johon kuului valkoinen tärkätty hilkka. Sellainen on äidilläni päässään myös oheisessa valokuvassa vuodelta 1965.’

Tapaninkylän Elannon myymälänhoitaja Hanna Sipinen tyttärensä Paulan kanssa kiinteistön uuden saunarakennuksen edustalla.

Linja-autojen päättäri Tapaninkylän Elannolla

Malmin läpi pitäjän kirkolle vievä Hämeentie (siis nykyään Kirkonkyläntie) oli kenties maan vilkkaimmin liikennöity maantie, varsinkin ennen kuin Tuusulantien alkuosa valmistui Käpylästä Helsingin pitäjän kirkolle vuonna 1933.

Nykyisen Vanhan Tapanilantien ja Kirkonkyläntien risteys oli 1920- ja 1930-luvuilla Helsinkiin menevien linja-autojen päätepysäkin paikka (ks. kuva). Reitti kulki Malmin läpi Viikkiin ja Vanhaankaupunkiin. Keskustasta Malmin bussi lähti Mikonkadulta. Varsinkin 1920-luvulla liikennöitsijöitä oli useita, kilpailu villiä ja autokalusto vaihtelevaa.

Oheinen kuva on julkaistu Malmin Kuvalehdessä 1983. Tarkkaa kuvanottohetkeä ei ole mainittu, mutta autokalustosta päätellen kuva on 1920-luvulta.

Lähteenä mm.: Hagman, T. 1999. Bussilla stadiin. Malmin Kuvalehti 1999: 37-41    ja Pirkkamaa S-L. 1983. Malmilaiset ookaamassa ja rinsoomassa.  Pirkkamaan artikkeli on julkaistu myös lehdessä: Se vanha Malmi. 1992. ss. 36-38.  

Vanha Tapanilantie (ruotsiksi Gamla Staffansbyvägen!) johtaa itään päin Tapanilaan. Ensimmäisen siitä poikkeaa Tervapääskynpolku, jota pitkin päästään Tapaninvainion aluepuistoon.


Tapaninvainion aluepuisto  –  Tervapääskynpolku 12

Puistossa toimi vuosina 1988-2019 Leikkipuisto Tervapääsky, jonka toimintojen pääosa muutettiin vuonna 2019 Immolantielle (ks. kohde 20 ns. 2. kävelykierroksen reitillä). Kaupunki on laatimassa alueelle uutta suunnitelmaa, ja piti talvella 2020 uuden lp. Tervapääskyn tiloissa Immolantiellä alueen asukkaille tiedotustilaisuuden Tapaninvainion aluepuiston leikkialueen puistosuunnitelmasta.

Vaalea rakennus on vuodelta 1988 ja poistettu käytöstä 2019. Rakennus on purettu toukokuussa 2020.

Leikkipuisto Tervapääskyn rakennus toimi hyvin myös Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen kokouspaikkana ja myös hissaryhmän kokouspaikkana. Rakennus oli mielestämme ihan kunnossa, joskin toki hiukan käytössä kulunut.

Leikkipuisto Tervapääskyn rakennus Tervapääskynpolulla ennen leikkipuiston muuttoa Immolantielle 2019.

3  Lintutiet

Puisto jatkuu koilliseen ja siellä tapaamme lisää lintujen mukaan nimettyjä teitä ja katuja.

Tapaninvainion itäosan kadut on nimetty pikkulintujen mukaan. Tällaisia katuja on etenkin Tapaninkyläntien ja Vanhan Tapanilantien välissä ja osin myös Vanhan Tapanilantien eteläpuolella. Osa vanhoista katujen nimistä on aikanaan vaihdettu pikkulintuteeman mukaisiksi.

Aihetta on käsitelty erillisessä Raimo Sertin kokoamassa blogikirjoituksessa:

https://tapaninvainioblog.wordpress.com/2019/03/16/pikkulintutiet/

Tarvetta uusille kaduille oli erityisesti sotien jälkeisenä vilkkaan rakentamisen aikana. Myös alueliitosten vuoksi oli tarve poistaa päällekkäisyyksiä katujen nimistä.

Tapaninvainion yhtenäinen lintujen nimiin perustuva katualue kuuluu alueeseen, jonka Vantaan puistokaupunkiyhtiö oli hankkinut 1900-luvun alussa tarkoituksenaan palstoittaa ja myydä sitä asuinrakentamiseen. Tavoitteena oli luoda englantilaistyylinen ihanteellinen puistokaupunki. Käytännössä alueelle syntyikin pitkälti omatoimiseen rakentamiseen perustunut monimuotoinen pientalovaltainen rakennuskanta.

Vantaan puistokaupunkiyhtiö siirtyi vuonna 1934 Helsingin kaupungin omistukseen. Tämä liittyi osaltaan Malmin lentokentän rakentamiseen. Vuonna 1946 koko alue irrotettiin Helsingin maalaiskunnasta ja liitettiin Helsingin kaupunkiin.


4  Tapaninkylänpuro

Jos Leivosentieltä poikkeamme Tapaninkyläntien suuntaan Leivosenkujalle, kohtaamme ison ojan, Tapaninkylänpuron.  Puro laskee Keravanjokeen Tapaninkyläntien jokisillasta noin 30 m ylävirran suuntaan. Puro tulee idästä, ja kun se kulkee rakennetussa ympäristössä, se on osittain putkitettu. Puron uoma seurailee Tapaninkyläntietä ja ulottuu Vihervarpusentien ja Tapaninkylän Alepan tienoille. Puron pituudeksi on ilmoitettu 2374 m ja sen keskivirtaamaksi 16 l/s, mutta vaihtelu on suurta sademäärien mukaan.  Puro on tärkeä hulevesin kokoaja.

Vanhoissa kartoissa esimerkiksi 1930-luvulta Tapaninkylänpuro on nimetty Tapanilanviemäriksi, joka alkoi nykyisen Kurranummen tienoilta. Nykyään puron veden laadussa ei ole erityistä huomautettavaa.

Lähde: https://www.yumpu.com/fi/document/read/15497064/kaupunkipurojen-hydrogeografia-kolmen-e-thesis/19
Tapaninkylänpuro maaliskuussa 2020, taustalla oikealla Leivosenkujan koirapuisto. Kuva: Hannu Salovaara

5    Leivosenkujan koirapuisto 

Tapaninkyläntien varrella on koirapuisto, jonne on käynti Leivosenkujan kautta. Alikulun kautta pääsee Tapaninkyläntien pohjoispuolelle. Koirapuistossa on korkeat aidat ja erilliset sisäänkäynnit pienille ja isoille koirille.


6  Päiväkoti Tilhi, Tilhipolku 6

Päiväkoti Tilhessä on noin 110 lasta kuudessa ryhmässä. Rauhallisessa ympäristö. Päiväkoti on rakennettu vuonna 1977 ja peruskorjattu 2011-2015.  


7  Tapaninkylän Alepa   – Tapaninvainion ainoa ruokakauppa

Lintuteiden alue ulottuu Kotinummentiehen asti, Tapaninvainion ja Tapanilan rajalle. Sieltä löytyy myös Tapaninkylän Alepa, Tapaninkyläntien ja Kotinummentien risteyksestä (osoite Kotinummentie 68). Alepa aloitti vuonna 2008. Samassa kiinteistössä toimii Omeri Pizza Kebab.

Tapaninkylän Alepa maaliskuussa 2020. Kuva: Hannu Salovaara

8 Tapaninvainion ’huiput’ ja maasto

Lintuteiltä voimme poiketa Tapaninvainion ’huipulle’, Tapanilankalliolle ja Kukkulatielle, siis Vanhan Tapanilantien ja Länsirinnetien välissä olevalle kallioiselle mäelle.

Miten korkea tämä mäki onkaan? Peruskartan mukaan korkeus on yli 30 metriä merenpinnasta; ollaan siis Tapaninvainion (ja Tapanilan) huipulla. Hissaryhmän jäsen Matti Halla kävi tarkistamassa korkeuden lentokoneen korkeusmittarilla:  kyllä korkeus on yli 30 m. Voisiko joku mäellä asuva vielä täsmentää kuinka paljon yli 30 m?

Maastollisesti Tapaninvainio sijaitsee entisen Helsingin maalaiskunnan laajalla peltoaukealla, jolla maanpinta on keskimäärin ehkä 12-15 m merenpinnan yläpuolella. Muutama mäki tosin on ja niistä korkein juuri Tapanilankallion ja Kukkulatien alue Tapanilan rajalla. Myös läheinen Staffansby lågstadieskola on mäellä, noin 20 metriä merenpinnan tasosta.

Lännempänä Karhusuontien ja Katajamäentien väliin jäävä ns. Komarovinmäki taas on 25,8 metriä merenpinnasta ja Kapteenskanmäki 23,8 m merenpinnasta.

Vantaanjoen rannalla ollaan noin 10 metriä meren pinnan yläpuolella. Laskua Vanhankaupungin koskelle tultaessa on vain muutama metri noin 5-6 kilometrin matkalla, joten ei ihme, jos joki välillä tulvii.


9  Chipa  –  nyt argentiinalaisia leivonnaisia – vanhastaan  kauppa  – Vanha Tapanilantie 51

Tapanilankallion eteläpuolella ja Vanhan Tapanilantien eteläpuolella (51) on vanhastaan ollut kauppa. Nyt siinä on Chipa, argentiinalaisia leivonnaisia valmistava yritys.  

Ehkä saamme lisätietoja kaupan historiasta ja nykyisyydestä?


10  Majalahden kauppa ja leipomo – Vanha Tapanilantie 32

Tapaninkylän alueella oli aikanaan useita kauppoja, ja oli myös leipomo. Kauppias Aimo Majalahti, 93 v. kertoo: ’Isäni Arvo Majalahti perusti leipomon 1950-luvun alussa Käpylinnunkujan rinteeseen. Tätini Saimi Majalahti oli pitänyt elintarvikekauppaa Vanhan Tapanilantien puolella jo 1940-luvun alussa. Leipomossa oli kymmenkunta työntekijää. Leivät ja pullat myytiin pääasiassa Tapanilan, Puistolan, Tapaninkylän ja Malmin elintarvikekaupoissa. Jakelu hoidettiin omalla jakeluautolla. Uusi leipomo Käpylinnuntielle rakennettiin 1957-58 ja toiminta jatkui vuoden 1969 loppuun saakka. Leipomorakennus on edelleen paikallaan asuinkäyttöön muutettuna.’

Majalahden leipomon omistajat Arvo ja Aino Majalahti ja leipomon työntekijöitä vanhan leipomon portailla noin vuonna 1956.  Aino Majalahti alhaalla oikealla, hänen vieressään Tyyne Feirikki. Kuvan omistaa Paavo Feirikki.
Entinen Majalahden leipomon rakennus Käpylinnuntiellä asuinkäyttöön muutettuna. Kuva: Paavo Feirikki, toukokuu 2020.

Kauppias Aimo Majalahti kertoo edelleen:  ’Ryhdyin vaimoni Irjan kanssa hoitamaan päivittäistavaroiden kauppaa vuonna 1951 Vanha Tapanilantie  32:ssa. Tilojen käytyä ahtaiksi rakensimme samalle tontille vuonna 1965 uuden kaupparakennuksen, joka edelleen on Vanhan Tapanilantien ja Käpylinnunkujan kulmassa. Jatkoin kauppiaana vuoteen 1988, jolloin remmiin astui poikani Jare. Vuonna 1992 kauppatoiminta loppui kiinteistössä. Sen jälkeen tilat olivat pari vuosikymmentä muussa liikekäytössä.’

Majalahden kaupan rakennus, Vanha Tapanilantie 32. Kuva Hannu Salovaara, maaliskuu 2020.

11  Staffansby lågstadieskola –  Ruotsinkielinen koulukeskus  –  Laulurastaantie 20  –

Vanhan Tapanilantien varrella, sen eteläpuolella osoitteessa Laulurastaantie 20 on Tapaninkylän ruotsinkielinen peruskoulu, Staffansby lågstadieskola.  Se on otettu käyttöön 1991. Se suunniteltiin alun perin 120 oppilasta varten. Syyskuussa 2019 oppilaita oli noin 190.

Laulurastaantien ruotsinkielisestä koulukeskuksesta on oma blogisivunsa:https://tapaninvainioblog.wordpress.com/2019/03/09/laulurastaantien-ruotsinkielinen-koulukeskus/

Samalla tontilla oleva ns. keltainen talo saattaa olla Tapaninvainion/Tapaninkylän vanhin pystyssä oleva rakennus. Tapaninkylän kartanon omistaja P. C. Schütt lahjoitti vuonna 1907 noin yhden tynnyrinalan (noin 5000 m2) tontin ja sillä olevan puurakennuksen Tapaninkylän ruotsinkielistä kansakoulua varten.

’Keltaisessa talossa’ aiemmin toiminut Daghemmet Staffan siirtyi syksyllä 2019 uuteen koulukeskukseen Immolantielle.  Samalla Staffansby lågstadiet sai lisätiloja keltaisesta talosta.

Laulurastaantien koulukeskuksen ’keltainen talo’, mahdollisesti Tapaninkylän vanhin pystyssä oleva rakennus, luultavasti 1800-luvun puolivälin paikkeilta.    Kuva: Mats Blomqvist 2019.
Staffansby lågstadieskola,  Laulurastaantie 20.         Kuva: Mats Blomqvist 2019.

12 Koskisen entiset linja-autotallit – Vanha Tapanilantie 20

Satakunta metriä lännempänä, Satakielentien risteyksessä on yhä entinen Koskinen linja-autotalli, nyt paritaloksi muutettuna.  Linja-autotallien pariovet ovat paikallaan, ja riittävät hyvin nykyajan katumaasturille, mutta nykyisillä busseilla voisi olla ahdasta.

Entinen Koskisen linja-autojen varikko paritaloksi muutettuna.  Kuva: Hannu Salovaara

13  Helsingin seniorisäätiön palvelutalo Antinkoti – Kivitaskuntie 1

Antinkoti on muistisairaiden hoitoon erikoistunut palvelutalo, jossa on 95 asukaspaikkaa, yhdeksään ryhmäkotiin järjestettynä. Antinkoti on yksi Helsingin seniorisäätiön vanhainkodeista.  Antinkodista hiukan lisää blogisivulla:

https://tapaninvainioblog.wordpress.com/2019/03/16/helsingin-seniorisaation-antinkoti-kivitaskuntie-1/


14  Muuttolinnunpuisto    – Muuttolinnuntie

Helsingin kaupungin rakennusviraston sivuilla puistoa kuvataan näin kauniisti, ja tottahan se on:

’Pieni etelään viettävä valoisa 1990-luvun puisto, jota reunustavat runsaat istutukset. Puisto sijoittuu 2-3 -kerroksisen asuinrakentamisen keskelle. Puiston eteläreunaa sivuaa asuinkatu Muuttolinnuntie. Puiston keskiosa on avointa nurmea. Nurmen eteläosaan on muotoiltu tasanne lentopallokentälle. Kivituhkapintaiset valaistut käytävät kiertävät puiston ympäri. Kalusteina 1 penkki. Kasvilajistona muun muassa rusokirsikkaa, koristeomenapuita, ruusuorapihlajaa, hortensiaa, kuunliljaa ja kurjenmiekkaa. Katuvarren saarnien alle istutettu sinikuusamanauha rajaa autot näkyvistä. Hyvin hoidettu kokonaisuus.’


15  Malmin Teboil – Kirkonkyläntien ja Laulurastaantien risteys

Ns. Malmin Teboil (Laulurastaanite 2) on itse asiassa Tapaninvainion puolella sen kartan mukaan, jolla kaupunginosayhdistys alueen määrittelee. Huoltoasema on Kärjen perheen hoidossa ja se tunnetaan laajalti huoltoasemana, jolla on monipuoliset palvelut, mukaan lukien baari.

Lisätietoja ks. https://www.teboil.fi/yhtio/teboil-kauppiaat/kauppiasesittelyt/petteri-karki-teboil-malmi/  ja juttu ET-lehdessä  5/2020,   ss. 22-29.


16   R-Kioski ja Kahvila-ravintola Pinetto, Kirkonkyläntie 47

Kierroksemme päättyy lähelle lähtöpaikkaansa, Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteyksen tienoille. Osoite Kirkonkyläntie 47 on Keskon omistuksessa. Nyt siinä toimii R-kioski ja Kahvila-ravintola Pinetto, jotka ovat kiinteistön pohjoispäässä.

Rakennuksen Malmin puoleisessa päässä toimi K-Market Tapanintori vuosina (198?-2017?). Aiemmin tontilla oli 1980-luvulla Kesoil-huoltoasema ja kahvila ja Lintumäen puutarhamyymälä vuosina 1974-1986 (ks.kuva).

Lintumäen puutarhamyymälä (Kirkonkyläntie 47) vuonna noin vuonna 1975.  Kuvan omistaa Matti Lintumäki.
Kierroksen lähtö- ja loppupaikka Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteys kesäkuussa 2020. Entisen Tapaninkylän Elannon nurkka vasemmalla, taustalla Nesteen kylmäasema, R-kioski ja Pinetto-kahvila-ravintola. Kuva: Hannu Salovaara

Tekstin ja aineiston muokkaus: Hannu Salovaara.
Työryhmä: Kalevi Alku, Mats Blomqvist, Paavo Feirikki, Matti Halla, Ari Orttenvuori, Hannu Salovaara

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s