Monenkin huomio on varmaan joskus kiinnittynyt vanhaan punaiseen mökkiin ja saunaan joen rannassa Tapaninvainion uimarannan ja Ollilankentän välillä. Vanhemmat asukkaat tuntevat rakennuksen Peleniuksen mökkinä. Pyysimme omistajaa kertomaan talon historiasta.
Matti Saksanen kertoo:
Tietomme mukaan rakennukset ovat puolisoni Tuulan isovanhempien Karl (1899 – 1966) ja Adrienna (1905 – 1982) Peleniuksen ajoilta. Heillä oli kolme tytärtä Dorothea (s. 1924), Linnea (s. 1927) ja Maj-Britt (s. 1934), jotka kaikki ovat syntyneet punaisessa talossa, joten rakennukset lienevät 1920-luvulta.
Vuodelta 1910 olevan lainhuudatustodistuksen mukaan alkuperäisestä Åsmuksen tilasta on lohkottu määräaloja, joista Rafael Pelenius osti 0,5 hehtaarin määräalan 25 000 markalla vuonna 1924 merimies Emil Wickmanilta ja tämän vaimolta Josefinalta. Tämä on se kaista, jolla rakennukset sijaitsevat. Viereisen 0,5 hehtaarin palstan myi maanomistaja Rantanen 12 000 markalla entiselle jarrumiehelle Eklundille vuonna 1921. Tämä palsta lienee sittemmin tullut Peleniusten omistukseen ja se on em. kaistan pohjoispuolella.
Alun perin määräalat ulottuivat nykyiselle Pohjanpellontielle asti, kuten näkyy myös vuoden 1933 pitäjänkartasta ja vuoden 1945 kiinteistökartasta. Vuodesta 1964 lähtien ne ulottuivat enää Ollilantielle asti ja vuodesta 1990 vielä rannemmas, kun kaupunki alkoi varautua kevyen liikenteen väylän (Papukaija Zagulan polun) rakentamiseen.
Nykyinen mökki on alkuperäinen, vajan paikalla taas oli talli. Nykyinen sauna lienee jo kolmas samalle paikalle rakennettu, mutta alempana ollut sauna tuhoutui tulvassa 1960-luvun alussa.
Mökin hirsissä näkyy vanhoja salvoksia ja lattialaudoissa on pariakin eri roomalaisin numeroin tehtyä numerointia, mikä tarkoittaa, että materiaalit ovat vähintään toisessa sijoituspaikassa. Ei ole kierrätys aivan tämän päivän keksintöjä.
Peleniukset viljelivät ainakin kaalia ja perunaa ja myivät niitä Hakaniemen torilla. Matkaa ja muita töitä varten talossa oli hevonen. Lisäksi oli lehmä ja kanoja. Hevosella mentiin myös joulukirkkoon Pitäjän kirkolle jäätä pitkin. Perhe oli ruotsinkielinen.
Peleniuksen tontilla mökille vievän tien varressa oli aikanaan hyvin pieni mökki, lähellä Ollilantietä. Mökki oli tehty vanhaan junanvaunuun, ja ilmeisesti se jo aiemmin oli ollut asuinkäytössä Uimarannantien varressa 1950-luvulla, ja sieltä siirretty. Mökkiä käytti vuokralainen lähinnä kesäisin.
Peleniuksen rakennukset helmikuussa 1943.
Tekstin toimitus: Hannu Salovaara, Paavo Feirikki
Tarinoita Tapaninvainiosta 
Kiitos tästä tarinasta!
TykkääTykkää