Jokihaaran huvila

Kävelylenkillä Vantaanjoen ja Keravanjoen risteyksessä varmaan moni on kiinnittänyt huomiota vanhaan kuusiaitaan ja puistikkoon. Ilmakuvissa esimerkiksi vuodelta 1928, 1932 ja 1943 jokihaarassa näkyy paitsi kaksirivinen kuusiaita myös muita istutuksia ja isohko rakennus.

Kalevi Alku, joka on lapsuudessaan asunut tämä puuhuvilan naapurissa, on selvittänyt tämän vuonna 1969 puretun rakennuksen taustoja.

Tämäkin kiinteistö (Åsmus RNo 54) kuului aikanaan vuosisadan vaihteessa (1800/1900) Tapaninkylän kartanoon. Kiinteistön osoite silloin oli Lehtotie 1, sittemmin Immolantie 59 tai Ollilantie 20.

Lehtotie oli jokihaaraan Kirkonkyläntieltä suoraan tuleva tie, joka osan matkaa kulki varmaankin samalla kohtaa kuin nykyisen Immolantien itä-länsi-suuntainen osuus.

Viime vuosisadan alussa tämäkin tontti siirtyi Tapaninkylän kartanon omistajalta Karl Petter Schüttiltä alueen suurelle kiinteistöyhtiölle Ab Parkstad – Wanda – Puistokylä Oy:lle, joka vuosisadan alussa hankki omistukseensa lähes kaiken vielä asumistarkoitukseen käytetyn maan lähiseudulta. Yhtiö palstoitti maat ja myi tontteja.  Tämä jokihaaran tontti myytiin vuonna 1910 läheisen Brobackan nahkatehtaan pääomistajalle G.A. Leschelle.

Jokihaaran huvila oli rakennettu jo vuonna 1900. Se oli kaksikerroksinen ja siinä oli uunit lämmitykseen, mutta mahdollisesti huvilaa käytettiin aluksi vain kesäaikaan, koska henkikirjoihin on merkitty asukkaita vasta myöhemmin. Huvilassa oli yhteensä yhdeksän huonetta ja se oli ainakin sittemmin jaettu kolmeksi asunnoksi.

Nyt ei ole tiedossa kuka alun perin rakensi kyseisen huvilan Lehtotie 1:een vuonna 1900. Henkikirjojen mukaan G.A. Lesche omisti sen ainakin vielä vuonna 1920. Jossain vaiheessa omistajaksi on tullut Talous-Osakekauppa, ja vuonna 1955 Valtion maanlunastuslautakunta on lunastanut tilan. Immolantie 59:n talokirjasta näkyy, että talo on ollut vuokratalona vuodet 1941-1969. Helsingin kaupungin tilintarkastajien kertomusten mukaan rakennus on ollut huonossa kunnossa vuosina 1960 ja 1965, eikä sen korjaamista suositeltu. Talo purettiin vuonna 1969.

Alkuaan kaksiriviset kuusiaidat lienee istutettu tuulten suojaksi silloiseen varsin puuttomaan peltomaastoon (ks. ilmakuvat).

Jokihaaran valkoisen huvilan lähettyvillä Keravanjoen mutkassa pohjoiseen suuntautuneen kuusiaidan päässä, ihan joen varressa asui myöhemmin 1940-1950-luvuilla myös kalastajanakin tunnettu Rafael Nykvist. Hänen kerrotaan pitäneen tarkkaa reviiriä Tapaninkylän kartanon mäellä asuneen, myös kalastamista harjoittaneen Jussi Elomaan kanssa.

Vuoden 1932 ilmavalokuvassa näkyy myös iso rakennus idempänä Lehtotien (Immolantien) varressa. Se saattaa olla Soinisen hevostalli. Soininen auttoi perunapeltojen kyntämisessä ja halkojen tuomisessa Tapanilan asemalta jne.

Jokihaarassa oli aikanaan (1889) jokea kulkeneen höyrysluupin pysähdyspaikka. Se on toiminut myös erikoislaatuisen kaljakellunnan lähtö- tai päätepaikkana.

jokihaaran huvila kuva 1Ortokuva 1932, ote

jokihaaran huvila kuva 2Kiinteistökartta 1945, ote

jokihaaran huvila kuva 3Kuva Pukinmäki-kirjasta, s. 30 (Rekola, R. ja Tuomisto, T. 1995. Pukinmäki. Aikoja ja ihmisiä. 208 s. Pukinmäki-seura.)

Tekstityöryhmä 14.1.2019: Kalevi Alku, Mats Blomqvist, Paavo Feirikki, Hannu Salovaara; perustuu suureksi selvitystyöhön ja muistioon, jonka laati Kalevi Alku (7.11.2018)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s